Juhlahumua ja geokätköilyä

Saimme jo kevättalvella epävirallisen kutsun rippijuhliin Kuopioon, virallinen ilmoitus asiasta tuli sitten myöhemmin. Mutta usein asioilla on tapana kasautua. Samalle päivälle tuli AlteV:lle kutsu kummitytön syntymäpäiville Pohjanmaalle eli aivan eri suuntaan. Lisäksi viikonloppuun olisi osunut mm. savusaunan lämmitysvuoro. Oli pakko tehdä valintaa suunnassa jos toisessakin. Yhdessä päädyimme sitten parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.  Mitä jos lauantaina ajaisimme Pohjanmaalle ja sieltä sunnuntaina Kuopion kautta kotiin. Nämä kaksi juhlijaa halusimme kuitenkin muistaa. Autoksi matkalle valitsimme minun urheiluvaununi sillä sen kulutus liikkeellä ollessa on puolet siitä mitä AlteV:n pikku-Fiatissa. Useimmiten autolla siis on tarkoitus liikkua, vaikka toisaalta pikku-Fiat on käytännöllinen paikallaan ollessa. Nyt ei kuitenkaan ollut tarvetta yöpyä autossa ja säästää yöpymiskustannuksissa.

Perjantai-iltana siivosin autosta edelliset sotkut pois ja pakkailin valmiiksi seuraavaa päivää varten. Lauantaina puolen päivän jälkeen päästiin lähtemään. Google Mapsin mukaan tuolle vajaan 350 km matkalle menee aikaa reilut 3,5 h. Me lisäsimme siihen tunnin koska aikomus oli pysähtyä evästauolle ja ehkä mahdollisesti saattaisimme ottaa yhden geokätkönkin.

Ensimmäinen pysähdys oli Parkanon kirkon luona. Kumpikaan emme olleet ottaneet tuota kätköä, AlteV oli kerran käynyt sitä etsimässä tuloksetta. AlteV oli kuitenkin ottanut jonkun kätkön aiemmin Parkanosta joten hänelle ei tullut uuden kunnan valloitusta kuten minulle tuli. Ensin kätkön etsiminen ja se löytyikin helposti pienen kävelymatkan päästä. Saimme samalla hieman taukoliikuntaa. Sitten AlteV:n kummitytön lahjan paketointi. Reissun lahjat olimme käyneet eräänä iltapäivänä ostamassa mutta jotenkin paketointi oli kiireessä jäänyt. Mukaan autoon oli siis kerätty paketointivälineet. Lahja tuli paketoitua ja kortti kirjoitettua. Evästaukokin Pu-ehr teen, voileipien ja jogurttien kera tuli pidettyä. Saatoimme jatkaa matkaa.

DSC_0005

Kurikastakaan minulla ei ollut yhtään kätköä, joten pysähdys erään pellon pientareelle. Siitä kaurapellon reunaa ohdakkeiden seassa kipitimme kätkölle AlteV sortseissaan ja minä hameessa. Joku nokkonenkin tuntui seassa kasvavan. Kätkö itse löytyi helposti ja jatkoimme matkaa kunnes AlteV totesi että lähellä olisi mukava kätkö jonka hän on itse matkalta joskus poiminut. Niinpäs olikin: hauska ja ennätysnopea. Apukuskin puolelta olisi saanut otettua ikkunasta mutta koska ajoin, jouduin nousemaan autosta logatakseni kätkön.

20150808_163846

Matkaan meni juuri se suunnitellut 4,5 h ja pääsimme sopivasti perille. Ilta kului nopeasti ja tuli aika siirtyä nukkumaan. Nukuimme yöpymiskäyttöön muutetussa vanhassa vilja-aitassa. Suunnitelmana oli jatkaa matkaa aamulle klo 10, jotta olisimme perillä klo 15. Laskimme taas hieman varaa jotta ennätämme matkalla poiketa parilla ja vaihtaa vaatteet loppumatkasta. Juhlatamineissa ei kannata lähteä ajelemaan jos on aikomus poiketa metsän puolelle. Lähteminen venähti tunnilla. Aamusta sattui hassu kommelluskin. Ajattelimme mennä sisälle kahvin keittoon ja aamutoimille, mutta ovi olikin lukossa eikä vara-avainta ollut missään. Kaikki tuntuivat nukkuvan. Minulla ei ollut hätää mutta AlteV olisi kaivannut myös vessaan. Päätin siirtyä autoon lukemaan sillä auton avaimet olivat olleet mukana aitassa ja autossa oli kirja, sitä en ollut illalla jättänyt sisälle. Lopulta AlteV huikkasi että pääsen sisällekin. Talon koira oli yöllä päättänyt lähteä ulkoilemaan ja isäntä oli lukinnut oven sen enempää ajattelematta saatuaan koiran takaisin sisään.

Alkumatkasta laskettiin että saataisiin matkalta muutama uusi kunta: Ähtäri, Saarijärvi, Äänekoski ja Konnevesi. Sitten hoksasin kyltin Peräseinäjoki ja kysäisin vieressä istuvalta mieheltä kuuluuko se Seinäjokeen. Tarkastus kartasta ja geokätköilysivuston kuntasivulta ja totesimme että saamme siitä vielä yhden kunnan. Yksi nopea kätkö. AlteV katsoo nopean kätkön mahdollisimman lähellä tietä olevalta huoltoasemalta. Se löytyy heti ja huomaan siinä seistessäni kirkon tornin “Tossa on kirkko, onko täällä kirkkokätkö?” – “On joo, Pyhän Paavalin kirkko. Haetaanko kun on noin lähellä?” Tietenkin haettiin, kaunis kirkko muuten.

20150809_112607

Sitten joku nopea Ähtäristä, että saataisiin kurottua aikataulua kiinni. Kotiseutumuseo näytti kartalla olevan ihan reittimme vieressä, mutta navi ajatti meitä ympäriinsä. Tokaisin jo hieman kärttyisesti “No,onpas nopea”. Itse paikka oli hieno ja kätkö löytyi tosi nopeasti. Olimme ajaneet paikallisen ABC-aseman ja siinä olleen kätkön ohi, minulla oli järkyttävä pissahätä ja joutuisimme toistamiseen ajamaan aseman ohi palataksemme tielle. Auto ABC:n pihaan, minä pissalle ja AlteV etsimään kätköä. Mies oli löytänyt kätkön juuri kun palasin, joten matka sai jatkua.

Tienviersi kyltti kertoi meidän olevan Multialla. “Hei kato onko tää oma erillinen kunta kuntakartassa vai kuuluuko se johonkin… ” AlteV katsoi, erillinen on, tästä saataisiin kätkö. Jo toinen ylimääräinen kunta jos näin voisi sanoa. Livemap päälle ja pian löytyi Lonely Star, kätkö joka sijaisti Hotellissa. Hotelli -kyltti oli ladon ovien yläpuolella. Logattuamme kätkön jatkoimme matkaamme siirtyäksemme Saarijärven puolelle. Multia teki vain pienen pienen kapean soiron reitillämme. Hyvä tuuri että sinne oli laitettu kätkö.

Saarijärveltä otimme ihan tien varressa olevan kätkön, aikaa kului tuohon varmaan kaksi minuuttia. Hieno maisemakin oli mutta emme jääneet ihailemaan sitä. Äänekoskelta yksi kätkö sillan kupeesta. Tähän meni kymmenisen minuuttia ihan sen vuoksi ettei autoa voi jättää ihan mihin vaan lähteäkseen “aarteen etsintään”. Tässä kohden informoin konfirmoidun nuoren äitiä olevamme myöhässä ilmoittamastamme aikataulusta, Eikä siitä ollut haittaa koska vielä meidänkin jälkeemme tuli vieraita tupaan.

Viimeinen kätkö matkalla oli Konnevedellä. Levähdysalueella oli uimaranta. Siispä purkin etsinnän jälkeen jalkojen vilvoittelu järvessä ja vaatteiden vaihto ennen matkan jatkumista. Lopun kolmanneksen matkasta voisimme ajella pysähtymättä. AlteV etsi netistä sopivaa värssyä korttiin, joka oli kirjoittamatta. Tämän lahjan olin paketoinut jo viikolla hyvissä ajoin mutta värssyn etsintään ei ollut jäänyt aikaa. AlteV luki värssyjä ääneen, minä hylkäsin tai hyväksyin jatkoon. Lopulta löytyi mieluinen. Se raapustettiin muuten valmiiseen korttiin perillä pihassa. Nuoren äiti huuteli naureskellen “Värssy ja nimetkö puuttuu vielä kortista?”. Sukuvika kun jää viime tippaan, ei tainnut tulla yllätyksenä.

Konfirmoitu nuori oli kaunis ja herttainen. Tarjottavat maittavat ja kaikki oli muutenkin mukavaa. Katsottiin valokuviakin nuoren vauva-ajasta tähän päivään. Aika vaan kului kovin nopeasti ja oli aika jatkaa matkaa.

DSC_0076 DSC_0141

Nopea päätös ajetaanko Mikkelin vai Toivakan kautta? Päätettiin ajaa vaihteeksi Mikkelin kautta. Matkalla pidettäisiin yksi jaloittelutauko. Mikkeli olisi lähes puolivälissä. Hieman myöhemmin tuli mieleen että molemmilta puuttui Aakkoslöydöistä numerot 2,3 ja 5 ja minulta lisäksi 6 ja 8. AlteV:ltä puuttui pari kirjainta. Mikkelissä oli muistaakseni numerokätköjä ja AlteV niitä tutkailemaan järjestelmästä. Sieltä löytyikin molempien yhteiset puuttavat pieneltä alueelta, ne siis haettaisiin.

Mikkelissä ajettiin Tuomiokirkon ohi ja molemmat ihmettelivät ettei siitä ole otettu kätköä aikanaan Mikkelissä käydessä. Jotain muita kätköjä sieltä oli otettu. Lähtiessä poikettiin hakemaan Tuomiokirkon kätkö ja tarkastettiin kätkökuvauksesta  että sitä ei ollut vielä silloin kun viimeksi Mikkelissä olemme käyneet. Totesimme myös että jatkossa voisimme kulkea mökkireissuja Mikkelin kautta koska Mikkeliin jäi hakemattomia kirkko- ja hautausmaakätköjä ja niitä me keräämme.

20150809_220720

Mukava juhlareissu, vaikkakin aika rankka. Matkaa reilut 1000 km ja aikaa meni tasan 36 h.

Leave a Reply